Aamu alkoi hitaasti. Olimme sopineet vieressä sijaitsevan letkeän reggae-baarin henkilökunnan kanssa snorklausretkestä.
Ajankohdasta 8:30 oli meillä suhteellisen täsmällisillä pohjoismaalaisilla ja srilankalaisilla jälleen hieman eri käsitys, mutta eipä meilläkään mikään kiire ollut. Olisihan toki ollut mukava lähteä ajoissa liikkeelle, jotta aikaa jäisi muuhunkin… Odotimme kuitenkin aikaisemmalta valasretkeltä palaavia lisämatkustajia. Kävimme ensin kyselemässä heitä viereisessä hotellissa, mutta ilmaisesti oli tapahtunut jonkinlainen kommunikaatiokatkos, sillä he olivatkin viereisessä huoneessamme majoittuneet ranskalaiset, jotka lopulta löytyivät kotirannalta.
Ranskalaisia oli ylipäätään paljon matkailemassa alueella, 4-huoneisessa rivihotellissamme puolet asukkaista puhuivat ranskaa. Yksi kaveruspari ei muuta sitten puhunutkaan. Ihmettelimme, miten he olivat pärjänneet tänne asti ilman sanaakaan englantia. Kuitenkin se näytti jotenkin onnistuvan ja snorkkelireissukin sai alkunsa.
Pidgeon Island ei ollut kovin kaukana rannastamme, 1 km merimatkan päässä Nilavelista. Nimestään huolimatta puluja ei saarella osunut silmiimme. Tosin emme niitä tulleet etsimäänkään, vaan enemmän kiinnostivat korallit, jotka ovat kuulemma Sri Lankan parhaimmistoa. Tämä Pulusaari on ollut yksi Sri Lankan kahdesta merellisestä kansallispuistosta vuodesta 2003 lähtien, mutta meritutkimusta (ja suojeluakin) on lähivuosikymmeninä rajoittanut Sri Lankan sisällissota.
Saaren “etupuolella”, poijujen rajaamilla alueilla, korallit olivat ennakko-odotuksiin nähden yllättävän hyvässä kunnossa. Näimme useita haikaloja (black tip reef shark) sekä paljon myös pienempiä värikkäitä kaloja. Muutama kilpikonnakin tuli vastaan. Alueen rajaaminen on varmasti auttanut pitämään korallimetsää paremmassa kunnossa, sillä nyt uiminen oli sallittua vain narujen ulkopuolella. Paikoitellen näkyi kuitenkin valtavasti potkittua korallia – hillitsemätön turismi onkin ollut suuri uhka kansallispuiston luonnolle, joka kärsi myös Intian valtameren tsunamissa 2004.
Olimme jostain ymmärtäneet, että saaren toisella puolella vedenalaiset näkymät olisivat olleet vielä hienommat, mutta emme kyllä löytäneet parempia apajia snorklailulle. Snorklailun jälkeen nousimme rannalle ja söimme matkapakettiin kuuluneita eväitä: banaaneja, vettä ja keksejä. Ne tekivät hyvää pitkän vedessä lillumisen jälkeen.
Aurinkorasvaa kului kilotolkulla, sillä hitaasta lähdöstä johtuen olimme pulikoimassa juuri keskipäivän tienoilla ja matkalla pitämämme pelastusliivit imivät aikaisemmat rasvailut itseensä. Pikku saari oli suloinen, siellä oli pöytäryhmiä eväsretkiä varten sekä suloinen keinukin varjossa.
Olimme kaikin puolin tyytyväisiä snorklailuun, vaikka aikaisemmat upeat vedenalaiset kokemuksemme asettivatkin riman korkealle. Lisäksi ranskalaiset kertoivat nähneensä valasretkellään valaiden sijaan vain delfiinejä (mitkä tietysti nekin varmasti piristävät bongausretkeä), joten meitä ei jäänyt haittaamaan Pulusaaren valinta ja hidas aamu. Olivat rahatkin jo kohta hiipumassa, joten nyt pitäisi alkaa laskeskelemaan.
Pidgeon Island
Puolen päivän retki 3000 Rs./hlö (Hintaan kuului kuljetukset 6 henkilön veneessä, pelastusliivit, retkieväät mahdollisesti snorklauskamoista lisämaksu)