Ensimmäinen päivä Sarandessa meni mukavasti univelkoja nukkuessa ja asunnon lähistöllä käppäillessä. Lomafiiliskin löytyi läheisen snägärin terassilla, jossa saimme nauttia paikallista olutta omistajan tanssiessa musikanttien säestyksellä.
Matkustus- (ja hää-) väsymyksestä selvittyämme oli aika aloittaa reissaaminen ja päätimmekin vuokrata skootterin. Sen tuoma vapaus muistutti reissaamisesta Indonesiassa, mutta hinta oli Albaniassa vain hieman korkeampi. 20-25 €/päivä vaikutti olevan melko kiinteä hinta mopojen vuokraamiseksi. Bensakin maksoi yllättävän paljon, mikä ihmetytti meitä. Paikallisille Suomen hinnoissa oleva bensiinihän oli järkyttävän kallista!
Mopolla pääsimme kuitenkin kulkeutumaan alas rannikkoa Ksamilin rannalle ja yhä alemmas Butrintin historialliseen kaupunkiin.
Monastery beachille vievä tie oli jyrkkä, joten hyppäsin itse pois kyydistä ja annoin Jullen körötellä mopon parkkipaikalle – itse harpoin mäkeä alas. Rannalta löytyi vessa ja pieni kahvila-ravintola. Mutta se vesi! Niin kirkasta ja niin ihanan turkoosia!
Kivirannoista tuli tällä matkalla oikein suosikkejamme: eipähän ole hiekkaa joka paikassa rannalla löhöilyn jäljiltä. Aurinko porotti ja päätimme ottaa aurinkotuolit allemme ja aurinkovarjon suojaksemme – ei se varmasti niin paljoa voinut kustantaa. Asetuimme päivävarjon alle tuoleille makoilemaan ja odottelimme rahastajan saapumista paikalle. Olin positiivisesti yllättynyt, kun kuulin, että 500 lekiä maksoi paikka kahdelta (ilmeisesti sesonkina hinta voi olla tuplat). Aurinkovarjo oli kuitenkin pohjarusketusta ottavalle tärkeä apu.
Aurinkorasvaa kului, mutta jotenkin onnistuin kuitenkin pyllyni ja hartiani polttamaan… Olipa taas terveellistä auringonpalvontaa….