Kuin tulisi toiselle planeetalle. Mikä helpotuksen tunne: kaikki toimii! Viisuminpidennysreissustamme tuli siis samalla pieni loma reissaamisesta.
Vaikka Indonesia on Singaporesta vain kivenheiton päässä, kaikki on täällä AIVAN erilaista. Perspektiiviä antaa se, että Suomikin tuntuu kehitysmaalta tämän supersuunnitellun kaupungin rinnalla. Julkinen liikenne toimi matkamme aikana ongelmitta, niin sujuvaa matkailua. Voi olla, että kaiken tämän toimivuuden jälkeen on vaikeaa taas tottua Indonesian aikatauluttomaan, hermoja raastavaan julkiseen liikenteeseen ja sen etsimiseen.
Myös suuri ero Indonesiaan on siisteys. Vaikka sitä ylläpidetään välillä naurettavin sakkouhkauksin, näyttää se ainakin toimivan. Indonesiassa ihmisiä harvemmin kiinnostaa minne roskansa heittää: tien laitaan, metsään, jokeen tai mereen – eisennyniinväliä. Täällä jokien vesi on puhdasta (ja hajutonta), puistot ovat nautittavia ilman nurmikolla lojuvia lounaslaatikkoja ja vesilaseja.
Meille oli lottovoitto, kun saimme yöpyä Hatta-saarella tapaamamme saksalaisen luona. Halvimmillaankin majoitus Singaporessa maksoi maltaita, joten kykenimme viettämään lentokenttävierailun sijaan useamman päivän kaupungissa ja oikeasti tutustumaan nähtävyyksiin.
Mielenkiintoista oli nähdä kuinka 4 kansallisuutta sulautui yhteen: yhdessä kaupungissa pystyi näkemään monta eri kulttuuria yhdellä visiitillä. Kuitenkin elämäntyyli vaikutti todella stressaavalta: kokoajan oli oltava langan päässä, oli joillain kolmekin puhelinta kädessä valmiina näpräykseen.
Rakastuimme kuitenkin stressaavaa ympäristöä tasapainottavaan vehreyteen. Botanical gardens, lukuisat puut ja istutukset katujen varsilla ja talojen terasseilla,… vihreyttä riitti! Ehkä sen vuoksi Singapore ei vaikuttanut niiiin suurelta kuin mitä se oikeasti on: pilvenpiirtäjilläkin oli hillitty korkeus, jolloin kaupunki vaikutti avaralta.
