Ruokailun jälkeen teimme aussien kanssa omatoimisen yökävelyn sademetsässä. Väsytti jo aika lailla, mutta jotenkin päätimmekin kiertää koko lenkin kun innostuimme käärmeistä. Lamppumme olivat selvästi surkeammat kuin edellisellä kerralla ja metsässä oli paljon pimeämpää. Jännittävää.
Näimme ötököiden lisäksi metsähiiren ja uuden käärmeen (joku Borneolle ominainen käärme), jonka edellä kävelleen japanilaisperheen mies tunnisti asiantuntevasti. Sama eilinen valkomahainen käärme oli edelleen samassa puussa.
Reissu oli taas antoisa, vaikka aluksi ei meinattu nähdä mitään.
Pakkasimme hostellilla rinkkamme huomista lähtöä varten.