Istumme nyt KK:n terminal ykkösessä odottaen Tawaun lentoa. Aamu oli taas kerran varsinaista hulabaloota. Heräsin yöllä luullen jo aamun koittaneen, mutta onneksi nukahdin pian uudelleen.
Kun aamu sitten oikeasti koitti, kävimme alakerrassa mukavan respamiehen puheilla ja varasimme Sandakaniin retken Kinabatangan-joelle, sillä innostuimme japanilaisten puheista ja hei, jokiajelua sademetsässä mahdollisuutena nähdä apinoita ja muita vapaana luonnossa. Tyyris se kyllä oli, 730RM maksoimme, vaikka respastakin sanottiin Sandakanista varmasti saavan halvemmalla.
Halusimme kuitenkin varmistaa, että pääsemme, sillä aikataulumme kun ei hirveästi jousta enää loppumatkassa. Rahannostoreissulla kävimme tiputtamassa osan postikorteista postiin ja ehdimme juuri ennen taksia takaisin hostellille maksamaan jokisafarimme. Aamupalaksi “maistuivat” jälleen valkoinen paahtoleipä ja sitruunavoi. Onneksi meillä oli rambutan-hedelmiä.