{"id":6082,"date":"2023-05-25T15:18:39","date_gmt":"2023-05-25T15:18:39","guid":{"rendered":"https:\/\/ibastergoes.com\/?p=6082"},"modified":"2023-06-23T15:18:12","modified_gmt":"2023-06-23T15:18:12","slug":"5-paivan-upea-ausangate-vaellus-omatoimisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/5-paivan-upea-ausangate-vaellus-omatoimisesti\/","title":{"rendered":"5 p\u00e4iv\u00e4n upea Ausangate-vaellus omatoimisesti"},"content":{"rendered":"\n

Kun olimme totuttautuneet kunnolla korkeuksiin ja ohuempaan ilmaan (mm. viett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aikaa Cuscossa ja Salkantay-vaelluksella), oli aika suunnata kohti majesteettista Ausangate-vuorta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olimme jo useamman p\u00e4iv\u00e4n ihailleet kyseist\u00e4 vuorta, joka siint\u00e4\u00e4 horisontissa Cuscosta it\u00e4\u00e4n. Sen ymp\u00e4ri kiert\u00e4v\u00e4 Ausangate-reitti kiehtoi, sill\u00e4 se olisi haastavampi ja korkeuden my\u00f6t\u00e4 paljon v\u00e4hemm\u00e4n turistisoitunut, kuin Machu Picchun l\u00e4hell\u00e4 kulkeva Salkantay. Reitti kulkee yli 4500 metriss\u00e4, joten huolellinen akklimatisoituminen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ausangate-vaellukselle tarvitsee omat leirikamat, ellei tee vaellusta matkanj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n kautta, mik\u00e4 varmasti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 polulla – majataloja ei ole samalla tavalla saatavilla kuin Salkantay-reitill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Reittisuunnitelma<\/h2>\n\n\n\n

Varasimme varsinaiseen vaellukseen viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja tarvittaessa yhden lis\u00e4p\u00e4iv\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Cuscosta bussi Ocongateen\/Tinkiin, k\u00e4vellen Tinki – Upis<\/li>\n\n\n\n
  2. Upis – Anantapata<\/li>\n\n\n\n
  3. Anantapata – Vinikunka – Ausangatecocha<\/li>\n\n\n\n
  4. Ausangatecocha – Campa<\/li>\n\n\n\n
  5. Campa – Pacchanta<\/li>\n\n\n\n
  6. Pacchantasta joko k\u00e4vellen tai taksilla Tinkiin, mist\u00e4 bussi Cuscoon<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Valmistautuminen<\/h2>\n\n\n\n

    L\u00e4hdimme Ausangatelle l\u00e4hes samoilla varusteilla, kuin Salkantay-reitille. T\u00e4ll\u00e4 kertaa mukaan pakattiin kuitenkin my\u00f6s viltti ja l\u00e4mmint\u00e4 vaatetusta, sill\u00e4 s\u00e4\u00e4ennusteet lupailivat kylmi\u00e4 pakkas\u00f6it\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

    Ruuan suhteen l\u00e4hdimme hieman herkuttelulinjalle ja tuttuja tortilloja h\u00f6ystettiin avokadolla, maustetuilla majoneeseilla sek\u00e4 meetvurstilla. T\u00e4ll\u00e4 kertaa vaellukselle mukaan tuli aamupuuron sijaan voileip\u00e4tarvikkeet (emme jaksaneet kokkailla aamuisin), pikanuudelit korvattiin pastalla ja extrana viel\u00e4 hitiksi osoittautunut perunamuusijauhe!<\/p>\n\n\n\n

    Vaellusp\u00e4iv\u00e4 1<\/h2>\n\n\n\n

    Tinki – Upis<\/p>\n\n\n\n

      \n
    • Matka: 13 km<\/li>\n\n\n\n
    • Nousua yhteens\u00e4: 756 m<\/li>\n\n\n\n
    • Korkeus: 3800 m ~ 4440 m<\/li>\n\n\n\n
    • Liikkeell\u00e4 n. 4 h (taukoineen 6 h)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
      \"\"
      Tinki – Upis<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
      \"\"<\/figure>\n\n\n\n

      L\u00e4hdimme Cuscosta aikaisin aamulla, klo 5, ja satuimme bussiasemalle juuri Ocongateen l\u00e4htev\u00e4\u00e4n bussiin. P\u00e4\u00e4simme siis jo hyviss\u00e4 ajoin Tinkiin, mist\u00e4 aamupalan sy\u00f6ty\u00e4mme l\u00e4hdimme k\u00e4velem\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 oli rento, p\u00e4\u00e4osin tiet\u00e4 pitkin k\u00e4vely\u00e4, ja saavuimme ajoissa leirint\u00e4alueelle. Loppumatkalla piti v\u00e4h\u00e4n etsi\u00e4 tiet\u00e4, sill\u00e4 polkuja oli laidunmaiden l\u00e4pi kymmeni\u00e4. Lopulta oli helpointa menn\u00e4 vaan suoraan kohti vuoria ja hypell\u00e4 soisten alueiden yli m\u00e4tt\u00e4\u00e4lt\u00e4 m\u00e4tt\u00e4\u00e4lle. Pidimme lounaan aurinkoisessa sopukassa kylm\u00e4lt\u00e4 tuulelta suojassa. Sen j\u00e4lkeen l\u00f6ysimme mielenkiintoisen kent\u00e4n \/ suon t\u00e4ynn\u00e4 kuumia l\u00e4hteit\u00e4. Ilmankos leirint\u00e4paikassakin oli mahdollisuus k\u00e4yd\u00e4 pulahtamassa kuumassa altaassa. Me kuitenkin j\u00e4timme kuumat l\u00e4hteet vaelluksen loppuhuipentumaksi.<\/p>\n\n\n\n

      \"\"
      Matkalla ihmettelimme kuumia l\u00e4hteit\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
      \"\"<\/figure>\n\n\n\n

      My\u00f6hemmin leirint\u00e4alueelle saapui muutama ryhm\u00e4 (vitsailustamme tulikin totta – toivoimme, ett\u00e4 ainakin intin j\u00e4lkeen perinteiselle reissulle l\u00e4hteneet “luvatun maan kansalaiset” l\u00e4htisiv\u00e4t eri teille nopeasti, sill\u00e4 vaellusbiletys ei ollut sit\u00e4, mit\u00e4 l\u00e4hdimme t\u00e4\u00e4lt\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n…).” Saimme kuitenkin telttamme hyv\u00e4\u00e4n suojaisaan paikkaan, sill\u00e4 tilaa oli runsaasti. Iltapalaksi pastaa ja nukkumaan!<\/p>\n\n\n\n

      \"\"<\/figure>\n\n\n\n
      \"\"
      Ensimm\u00e4inen leiripaikka.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

      Vaellusp\u00e4iv\u00e4 2<\/h2>\n\n\n\n

      Upis – Anantapata<\/p>\n\n\n\n

        \n
      • Matka: 14,5 km<\/li>\n\n\n\n
      • Nousua yhteens\u00e4: 833 m<\/li>\n\n\n\n
      • Korkeus: 4400 m ~ 4890 m ~ 4690 m<\/li>\n\n\n\n
      • Liikkeell\u00e4 n. 4,5 h (taukoineen 8,5 h)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
        \"\"
        Upis – Abra Arapa – Abra Waryawasi – Anantapata<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

        Majoitus oli ilmaista, mutta leirint\u00e4alueen pit\u00e4j\u00e4 tuli aamulla pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n kyl\u00e4maksua – n\u00e4it\u00e4 olisi ilmeisesti enemm\u00e4nkin odotettavissa… Jotenkin kuvittelisi, ett\u00e4 olisi j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 sitten vaikka kansallispuistomaksu tai vastaava ja jakaa se alueen kylien kesken… Erilaiset omat maksut kun vaikuttivat aina v\u00e4h\u00e4n kummallisilta… T\u00e4ll\u00e4 kertaa onneksi saimme ihan lipun.<\/p>\n\n\n\n

        \"\"
        Pakkasta oli!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

        Ensimm\u00e4inen y\u00f6 oli melko kylm\u00e4, telttamme oli aivan kuurassa. Nukuimmekin makuupussit t\u00e4ynn\u00e4 pakkasherkk\u00e4\u00e4 tavaraa, jota kuumavesipullo ja kropan l\u00e4mp\u00f6 suojelivat. Aamulla s\u00f6imme edellisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tehdyt ev\u00e4sleiv\u00e4t (aamiaisen keittely ei innostanut t\u00e4ss\u00e4 kylmyydess\u00e4) ja se osoittautui n\u00e4pp\u00e4r\u00e4ksi rutiiniksi.<\/p>\n\n\n\n

        L\u00e4hdimme kapuamaan kohti ensimm\u00e4ist\u00e4 solan ylityst\u00e4, mutta pian paikalliset paimenet huusivat meit\u00e4 apuun – alpakat piti saada ravittua vitamiineilla. Emme kehdanneet kielt\u00e4yty\u00e4 t\u00e4ll\u00e4isest\u00e4 tilaisuudesta, joten l\u00e4hdimme kiviaitaukseen juoksemaan el\u00e4imi\u00e4 kiinni. En tied\u00e4, oliko meist\u00e4 kovin suureksi avuksi, sill\u00e4 alpakoiden kiinni saaminen oli hankalaa. Onneksi kuitenkin muutamat saimme kiikkiin ja vitamiiniruiskulle. Paikalliset olivat kovin tyytyv\u00e4isi\u00e4 vajaan puolen tunnin avustuksesta (siin\u00e4 vasta olisikin hyv\u00e4 kes\u00e4ty\u00f6 jollekin – ty\u00f6pula kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maaseudulla oli ilmeisesti kova). Nyt oli l\u00e4mmittely ainakin tehty!<\/p>\n\n\n\n

        \"\"
        Alpakoiden kiinniottoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
        \"\"
        Vitamiinia suuhun!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

        Korkeus tuntui taas noustessa, mutta solan yli p\u00e4\u00e4stiin (vaikkakin hitaasti). <\/p>\n\n\n\n

        \"\"
        Ensimm\u00e4ist\u00e4 solaa kohti!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

        Maisema muuttui solan toisella puolen ja tuli er\u00e4maafiilikset. Seurasimme yht\u00e4 israelilaista porukkaa, joilla oli opas mukana – ei olisi kannattanut. T\u00e4m\u00e4 oli se bileporukka ja heid\u00e4n oppaansa niin ylimielinen, ett\u00e4 pahaa teki. Lopulta p\u00e4\u00e4dyimme tekem\u00e4\u00e4n aivan turhan koukkauksen (ja paljon ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 nousua),… mutta onneksi maisemat laannuttivat \u00e4rsytyst\u00e4. Bileporukka pys\u00e4hteli jatkuvasti p\u00f6ssyttelem\u00e4\u00e4n ja juomaan rommia. En tied\u00e4, kenen idea se oli ollut, mutta ei kuulostanut kovin hyv\u00e4lt\u00e4 yhdistelm\u00e4lt\u00e4 korkeuden kanssa… <\/p>\n\n\n\n

        \"\"<\/figure>\n\n\n\n

        Kokonaisuudessaan p\u00e4iv\u00e4 raastoi muutenkin hermoja, sill\u00e4 kiertoreitin lis\u00e4ksi kuljimme Anantapatassa v\u00e4\u00e4r\u00e4lle puolelle jokea upottavan suon yli vain huomataksemme, ettei sill\u00e4 puolella en\u00e4\u00e4 ollutkaan yht\u00e4\u00e4n toiminnassa olevaa majapaikkaa \/ leirint\u00e4aluetta. Jouduimme siis palaamaan (m\u00e4rin kengin) takaisin kulmaukseen, minne kaikki muutkin (kova\u00e4\u00e4niset ryhm\u00e4t) olivat tulleet. Onneksemme saimme viel\u00e4 katoksellisen telttapaikan – jos vaikka telttamme ei olisi seuraavana aamuna j\u00e4\u00e4ss\u00e4. El\u00e4ttelimme toivoa, ett\u00e4 poikaporukka tajuaisi menn\u00e4 nukkumaan ajoissa (kuulimme, ett\u00e4 toinen ryhm\u00e4 suunnitteli l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 seuraavana aamuna aikaisin klo 4 kohti Vinikunkaa, joten ehk\u00e4 pojillakin olisi samat suunnitelmat…).<\/p>\n\n\n\n

        Ilta viileni, mutta p\u00e4\u00e4simme onneksi keitt\u00e4m\u00e4\u00e4n illallista (sienikeitto-pastaa juustolla, ei jatkoon…) paikallisten m\u00f6kkiin. Paikallinen pariskunta oli todella suloinen – siell\u00e4 he py\u00f6rittiv\u00e4t pient\u00e4 leirint\u00e4aluetta elellen pikkuruisessa yhden huoneen m\u00f6kiss\u00e4\u00e4n kissan ja 8 marsun kanssa. Heill\u00e4 oli tulisija tuomassa l\u00e4mp\u00f6\u00e4. Kissan lempipaikka oli lieden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mmittelem\u00e4ss\u00e4. Nettiyhteyksi\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ollut, joten he katselivat yhdess\u00e4 puhelimeen ladattuja videoita lopulta nukahtaen sylikk\u00e4in. Tyypilliseen tapaan nainen oli pukeutunut t\u00e4ysin perinteiseen asuun, hiukset palmikoituna v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n hatun alle, kun taas miehell\u00e4 oli yll\u00e4\u00e4n tavalliset farkut ja paita.<\/p>\n\n\n\n

        \"\"
        Toisena y\u00f6n\u00e4 maksettiin extraa katoksesta, jotta olisi v\u00e4h\u00e4n l\u00e4mpim\u00e4mpi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
        \"\"
        Kirkas y\u00f6.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

        Vaellusp\u00e4iv\u00e4 3<\/h2>\n\n\n\n

        Anantapata – Vinikunka – Ausangatecocha<\/p>\n\n\n\n

          \n
        • Matka: 17,7 km<\/li>\n\n\n\n
        • Nousua yhteens\u00e4: 873 m<\/li>\n\n\n\n
        • Korkeus: 4700 m ~ 4960 m ~ 4770 m ~ 4991 m ~ 4670 m<\/li>\n\n\n\n
        • Liikkeell\u00e4 n. 5 h (taukoineen n. 9 h)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
          \"\"
          Anantapatasta p\u00e4iv\u00e4retki Vinikunka-vuorelle ja vaelluksen jatkaminen Ausangatecochaan<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
          \"\"
          Kohti Vinikunkaa!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

          No, eih\u00e4n se viinan juonti kovin aikaisin loppunut, joten kovin hyvin ei tullut metelilt\u00e4 nukuttua. S\u00e4\u00e4liksi k\u00e4vi sit\u00e4 toista ryhm\u00e4\u00e4, joka oli joutunut her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n todella aikaisin (varmasti aika huonosti nukutun y\u00f6n j\u00e4lkeen) ja edess\u00e4 heill\u00e4 oli viel\u00e4 tuplasti pidempi p\u00e4iv\u00e4 kuin meill\u00e4 – k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 heid\u00e4n matkanj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4ns\u00e4 oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 varmaankin palkkakuluja ja vakuuttanut nuorelle ryhm\u00e4lle, ett\u00e4 vaellus on aivan mahdollista tehd\u00e4 nelj\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Sit\u00e4 h\u00e4n ei ollut kuitenkaan maininnut, ett\u00e4 sellaisella aikataululla vaelluksen varmaankin raskaimmasta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tulisi 30km mittainen vaellus… Kiitimme onneamme, ett\u00e4 olimme omatoimisesti matkalla, joten meill\u00e4 oli joustava aikataulu. Lis\u00e4ksi kuulimme, ett\u00e4 bilett\u00e4j\u00e4t l\u00e4htisiv\u00e4t Cuscoon Vinikunkalta, joten loppuvaellus vaikutti olevan sit\u00e4, mit\u00e4 reissulta oikeasti odotimme.<\/p>\n\n\n\n

          L\u00e4hdimme liikkeelle joskus klo 7 aikoihin j\u00e4tt\u00e4en teltan pystyyn (rinkat telttaan lukkojen taakse) – tulisimme takaisin lounaaksi. Nousu oli rankka, mutta onneksi meill\u00e4 oli nyt vain p\u00e4iv\u00e4reput kannettavana! Solan toisella puolella (eli t\u00e4ll\u00e4 pallon puoliskolla ollessamme totutusta poiketen etel\u00e4rinteell\u00e4<\/em>) oli jonkin verran lunta ja j\u00e4\u00e4t\u00e4, joka todenn\u00e4k\u00f6isesti ehtisi sulaa sohjoksi ja muuttua polkujen kohdalta mudaksi paluuseen menness\u00e4 (*jee jee*).<\/p>\n\n\n\n

          \"\"
          Maisemat olivat j\u00e4lleen upeat!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

          Onneksi lumessa oli totuttu liikkumaan, joten p\u00e4\u00e4stiin alas turvallisesti. Matkalla n\u00e4imme ensimm\u00e4iset chinchillat (voitin vedon ja ansaitsin yhden bissen\ud83c\udf7b, kunhan p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin ihmisten ilmoille). Niit\u00e4 oli kunnon lauma kivikossa!<\/p>\n\n\n\n

          \"\"
          Chinchilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

          Vinikunkan sateenkaarivuorelle poikettiin p\u00e4iv\u00e4retken\u00e4 varsinaiselta Ausangate-vaellukselta. Kyseess\u00e4 on todella suosittu retkikohde, jonne p\u00e4\u00e4see autolla Cuscosta, joten odotettavissa oli turistilaumoja. Maksoimme sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4symaksun ja kiipesimme n\u00e4k\u00f6alakukkulalle vuoren takasein\u00e4m\u00e4\u00e4. Ihmisi\u00e4 n\u00e4kyi jonkin verran, mutta vasta huipulta hahmottui ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4n suuruus. Eik\u00e4 se ihme – olihan vuori komea kirjavissa v\u00e4reiss\u00e4\u00e4n! <\/p>\n\n\n\n

          \"\"
          Vinikunka – eli “rainbow mountain”<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

          Ihmiset jonottivat “parhaalle selfiepaikalle” ja bussilasteja tuli parkkipaikalle kuin liukuhihnalta. Emme ihan n\u00e4in suurta v\u00e4enpaljoutta osanneet odottaa, mutta onneksi p\u00e4\u00e4sisimme pian takaisin er\u00e4maahan. <\/p>\n\n\n\n

          Paluumatka sujui nopeasti mutaisesta noususta huolimatta. Olimme lounaaksi takaisin leiriss\u00e4 ja sy\u00f6ty\u00e4mme kiitimme paikallista perhett\u00e4 vieraanvaraisuudesta ja l\u00e4hdimme eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

          \"\"
          Punaisia polkuja pitkin!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

          Matkaoppaaksi saimme leirin koiran, jonka nimesimme “Tytsyksi”. Tytsy n\u00e4ytti meille tottuneesti tiet\u00e4 ja toimi diplomaattina aggressiivisen oloisia koiria kohdatessamme. Paimenkoirien reviirinsuojelualttius unohtui, kun Tytsy saapui paikalle levittelem\u00e4\u00e4n feromonejaan ja tekem\u00e4\u00e4n tuttavuutta. Koirat olivat v\u00e4lill\u00e4 todella uhkaavia, joten koiradiplomaatista oli tosiaan hy\u00f6ty\u00e4! Muuten olisi pit\u00e4nyt turvautua vaellussauvoihin ja sihin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

          \"\"
          Teltta taas pystyss\u00e4!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

          P\u00e4\u00e4simme lopulta leirint\u00e4alueelle, jossa paikan py\u00f6ritt\u00e4j\u00e4poika ly\u00f6tt\u00e4ytyi seuraamme ehk\u00e4 hieman liiankin innokkaasti. Meill\u00e4 ei ollut oikein yhteist\u00e4 kielt\u00e4, sill\u00e4 poika puhui ket\u0161uaa, mutta espanjaa vain auttavasti. Ja meill\u00e4 oli omat ep\u00e4ilyksemme. Olimme varmoja, ett\u00e4 h\u00e4n jossain vaiheessa pyyt\u00e4isi maksua leiripaikasta, mutta siit\u00e4 ei ollut alkuun mit\u00e4\u00e4n puhetta. Lopulta h\u00e4n kaivoi kuittivihkosen esiin ja pyysi meit\u00e4 kirjoittamaan tiedot yl\u00f6s. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n j\u00e4i viel\u00e4 auttamaan meit\u00e4 teltan pystytt\u00e4misess\u00e4, vaikka emme sit\u00e4 pyyt\u00e4neet. Tilanne oli jotenkin omituinen ja kun h\u00e4n kyseli varusteidemme hintaa, alkoi tuntua ep\u00e4mukavalta. Pyysimme saada hetken rauhaa, jolloin poika l\u00e4hti kotiin. Tilanteesta j\u00e4i hieman huono fiilis, kun ei tiennyt auttoiko poika hyv\u00e4\u00e4 hyvyytt\u00e4\u00e4n vai palkkion toivossa – toisaalta  ehk\u00e4 meill\u00e4 oli vain kulttuurien yhteent\u00f6rm\u00e4ys. Mutta olimmeko me liian t\u00f6ykeit\u00e4? Harmittava tilanne…<\/p>\n\n\n\n

          Leirint\u00e4alueella oli meid\u00e4n lis\u00e4ksemme yksi pieni ryhm\u00e4 vanhempia vaeltajia, jotka olivat tulossa toisesta suunnasta. Emme sen enemp\u00e4\u00e4 heid\u00e4n kanssaan keskustelleet, mutta heid\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olonsa loi turvaa.<\/p>\n\n\n\n

          Vaellusp\u00e4iv\u00e4 4<\/h2>\n\n\n\n

          Ausangatecocha – Campa<\/p>\n\n\n\n

            \n
          • Matka: 11,7 km<\/li>\n\n\n\n
          • Nousua yhteens\u00e4: 633 m<\/li>\n\n\n\n
          • Korkeus: 4645 m ~ 5076 m ~ 4620 m<\/li>\n\n\n\n
          • Liikkeell\u00e4 n. 3,5 h (taukoineen n. 7 h)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
            \"\"
            Ausangatecocha – Abra Palomani – Campa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
            \"\"
            Vaelluksen korkeimman solan ylitys edess\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

            Her\u00e4simme j\u00e4lleen melko aikaisin ja l\u00e4hdimme aamupalan sy\u00f6ty\u00e4mme kapuamaan vaelluksen korkeinta solaa kohti. Tytsy oli nukkunut telttamme vieress\u00e4 ja l\u00e4hti kanssamme innoissaan matkaan.<\/p>\n\n\n\n

            \"\"
            Vedensuodatushommii.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

            Solan kohdalla tapasimme muita vaeltajia, jotka olivat my\u00f6s omatoimisella reissulla. Vaihdoimme hieman vinkkej\u00e4 ja jatkoimme matkaamme alas laaksoon. Pidimme lounastauon auringosta nauttien ja kosteita kamoja kuivatellen. Tytsy seurasi meit\u00e4 viel\u00e4 laakson pohjalle asti, kunnes ly\u00f6tt\u00e4ytyi hevosmiesten (ja -koirien) matkaan ja hylk\u00e4si meid\u00e4t. Joutuisimme kohtaamaan tulevat reviiriens\u00e4 vartijat omin voimin. <\/p>\n\n\n\n

            \"\"
            Matkaseurana meill\u00e4 oli “Tytsy”-koira.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

            Laakso oli varsinainen tuulitunneli ja tuuli yltyi iltaa kohden. L\u00f6ysimme leiripaikan, mutta emme ket\u00e4\u00e4n sen py\u00f6ritt\u00e4j\u00e4\u00e4. Pistimme kuitenkin teltan pystyyn l\u00e4helle vessarakennusta (hieman tuulensuojaa). <\/p>\n\n\n\n

            Pime\u00e4n tultua paikalle lampsi hevosen kanssa vanha mies, joka tiedusteli toisen hevosen per\u00e4\u00e4n – ilmeisesti h\u00e4nelt\u00e4 oli hevonen hukassa. Mutta miten ihmeess\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ki mit\u00e4\u00e4n pime\u00e4ss\u00e4 ilman lamppua?? <\/p>\n\n\n\n

            Kukaan ei tullut maksua pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n, joten menimme telttaan ja aloimme nukkumaan. V\u00e4h\u00e4n ennen puolta y\u00f6t\u00e4 vessarakennuksen katolla oleva vesis\u00e4ili\u00f6 alkoi vuotaa ja vett\u00e4 lainehti l\u00e4helle telttaamme. Onneksi Julle her\u00e4si ja huomasi tapahtuneen – l\u00e4hdimme nopeasti siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n telttaamme kauemmas kasvavasta l\u00e4t\u00e4k\u00f6st\u00e4. Ja eik\u00f6h\u00e4n sitten t\u00e4m\u00e4n episodin j\u00e4lkeen, keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4, saapunut joku mies pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n leirint\u00e4aluemaksua. Saimme hinnan tingitty\u00e4, sill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme ei ollut ollut mit\u00e4\u00e4n fasiliteetteja (rakennuksen ovet olivat lukossa). Oli muutenkin ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mies tuli pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4. Maksoimme ja painuimme takaisin pehkuihin, mutta uni ei meinannut tulla. Lis\u00e4ksi y\u00f6 kylmeni reippaasti ja teltassa alkoi olla todella kylm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

            \"\"
            Kylm\u00e4 ja tuulinen y\u00f6.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

            Vaellusp\u00e4iv\u00e4 5<\/h2>\n\n\n\n

            Campa – Pacchanta<\/p>\n\n\n\n

              \n
            • Matka: 17,9 km<\/li>\n\n\n\n
            • Nousua yhteens\u00e4: 577 m<\/li>\n\n\n\n
            • Korkeus: 4596 m ~ 5019 m ~ 4363 m<\/li>\n\n\n\n
            • Liikkeell\u00e4 n. 5 h (taukoineen n. 8 h)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
              \"\"
              Campa – Abra – Pacchanta <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

              Jotenkuten nukutun y\u00f6n j\u00e4lkeen l\u00e4hdimme kulkemaan eteenp\u00e4in. Pohdimme, l\u00f6ytyik\u00f6h\u00e4n karannutta hevosta koskaan. Ohitimme muutamia taloja ja paikallinen nainen oikein juoksi per\u00e4\u00e4mme kysy\u00e4kseen olimmeko maksaneet leirint\u00e4maksun. Saimme h\u00e4net onneksi vakuutettua, ett\u00e4 maksu oli suoritettu, kunhan h\u00e4n vain etsisi sen miehen k\u00e4siins\u00e4 niin saisi rahat. Arvatenkin se oli joku ihme tyyppi… Onneksi meid\u00e4n ei tarvinnut maksaa toistamiseen, sill\u00e4 pyydetty hinta oli jo muutenkin aika korkea edellisiin leireihin verrattuna (40 sol).<\/p>\n\n\n\n

              \"\"
              “Mit\u00e4 te ihmiset t\u00e4\u00e4ll\u00e4 teette?!”<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

              Siit\u00e4 l\u00e4htien kipitimme nopeasti eteenp\u00e4in aina kun n\u00e4imme jonkun paikallisen l\u00e4hestyv\u00e4n. Tied\u00e4 mit\u00e4 he olisivat vailla. Ilmeisesti joissain paikoissa pyydettiin maksamaan jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n polkujen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Meill\u00e4 ei onneksi tullut t\u00e4llaista vastaan, mutta ainaisesta maksujen pyyt\u00e4misest\u00e4 j\u00e4i vainoharhainen olo.<\/p>\n\n\n\n

              \"\"
              Kohti viimeist\u00e4 solaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

              Kun polku alkoi l\u00e4hesty\u00e4 viimeist\u00e4 solaa, saimme kulkea todella rauhassa. Vain muutamat villit vikunjat juoksivat korkeille rinteille meit\u00e4 pakoon. P\u00e4lyilimme kivikkoisille rinteille puumia etsien, mutta taisivat puumat j\u00e4\u00e4d\u00e4 Etel\u00e4-Amerikassa n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. K\u00e4velimme pitk\u00e4\u00e4n 5000 m korkeudessa, mik\u00e4 tuntui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n helpolta. Kaikkeen sit\u00e4 mekin ollaan totuttu!<\/p>\n\n\n\n

              \"\"
              Ensin\u00e4kym\u00e4 j\u00e4rville. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

              Solan j\u00e4lkeen laskeuduimme alas ja n\u00e4imme seitsem\u00e4n j\u00e4rven vaellusreitin ensimm\u00e4iset j\u00e4rvet. Vaikka kyseess\u00e4 on ilmeisen suosittu p\u00e4iv\u00e4retkireitti, vastaan tuli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n retkeilij\u00f6it\u00e4. Ja yll\u00e4tykseksemme meilt\u00e4 ei pyydetty yht\u00e4k\u00e4\u00e4n kyl\u00e4maksua en\u00e4\u00e4 viimeisell\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4. Oli mukava yll\u00e4tys, ett\u00e4 viel\u00e4 viimeinenkin vaellusp\u00e4iv\u00e4 oli maisemiltaan niin vaihteleva – vaikka mieli oli jo karannut seuraavan kyl\u00e4n kuumille l\u00e4hteille ja odotti innolla illallista, jaksoi sit\u00e4 painaa kevein askelin loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

              \"\"
              Uskomattoman kirkasta vett\u00e4 yhdess\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
              \"\"
              Ausangate j\u00e4\u00e4 taakse…<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

              Lopulta saavuimme Pacchantan kuumille l\u00e4hteille, jotka sijaitsivat siis keskell\u00e4 pikkuruista kyl\u00e4\u00e4. Vain muutamia kylpij\u00f6it\u00e4 oli meid\u00e4n lis\u00e4ksemme nauttimassa l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 vedest\u00e4 (osa paikallisia peseytym\u00e4ss\u00e4). Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 altaille saapui ryhm\u00e4matkalla ollut ryhm\u00e4, joilla oli valitettavasti vain rajallinen aika nautittavaksi – j\u00e4lleen yksi syy, miksi oli ihanaa olla omatoimisesti matkalla: saimme lillua kuumassa vedess\u00e4 niin kauan kuin sielu sieti ja auringonlaskun ihailu vuoristomaisemissa olikin upea! Rentoutuneena oli mahtavaa painua hotellille illalliselle ja sen j\u00e4lkeen heitt\u00e4yty\u00e4 suureen x-asentoon s\u00e4ngylle. \ud83d\ude02<\/p>\n\n\n\n

              \"\"
              Kuumat l\u00e4hteet on jees vaelluksen j\u00e4lkeen!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
              \"\"
              Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa s\u00e4nkyyn nukkumaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

              Paluu Cuscoon<\/h2>\n\n\n\n

              Taksi Pacchantasta Tinkiin (40 sol\/2hl\u00f6) ja Tinkist\u00e4 paikallisbussi Cuscoon (24 sol\/2hl\u00f6). S\u00e4\u00e4t suosivat ja n\u00e4imme matkalta viel\u00e4 upeat vuoret, jotka j\u00e4iv\u00e4t taakse. Bussimatkalla saimme seurata kaiken maailman vitamiinimyyjien myyntikikkoja, ja vaikka nopeista myyntipuheista emme juurikaan mit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4neet, vaikutti ettei kaikki faktat olleet ihan kohdillaan – mutta eip\u00e4 kauppa t\u00e4ll\u00e4 miehell\u00e4 oikein k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n. Kaikenlaisia tapoja ihmiset yritt\u00e4v\u00e4t keksi\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 elantonsa tienaamiseksi… Bussin h\u00e4lin\u00e4 oli kuitenkin hyv\u00e4 totuttautumisaskel Cuscon vilin\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in seesteisten viimeisten vaellusp\u00e4ivien j\u00e4lkeen. Olipahan upea reissu!<\/p>\n\n\n\n

              Vaellus kauniine maisemineen videona:<\/h2>\n\n\n\n
              \n