{"id":5140,"date":"2022-12-08T14:59:27","date_gmt":"2022-12-08T14:59:27","guid":{"rendered":"https:\/\/ibastergoes.com\/historiakohde-kambodza-angkorin-hohdosta-punakhmerien-angkarin-vallan-alle\/"},"modified":"2022-12-08T14:59:27","modified_gmt":"2022-12-08T14:59:27","slug":"historiakohde-kambodza-angkorin-hohdosta-punakhmerien-angkarin-vallan-alle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/historiakohde-kambodza-angkorin-hohdosta-punakhmerien-angkarin-vallan-alle\/","title":{"rendered":"Historiakohde Kambod\u017ea: Angkorin hohdosta punakhmerien “Angkarin” vallan alle"},"content":{"rendered":"\n

Nyky\u00e4\u00e4n pienikokoinen Kambod\u017ea oli aikanaan Kaakkois-Aasian suurvalta, Khmerien valtakunta (v. 802-1431), ulottuen Thaimaan, Laosin, Vietnamin ja Myanmarin nykyisille alueille. Kuningaskunnan kukoistuskausi oli karkeasti 1100-1200-luvuilla, jolloin p\u00e4\u00e4kaupunkina toimi nykyisen Siem Reapin alueella sijaitseva Angkor. <\/p>\n\n\n\n

Angkor oli aikanaan maailman suurin kaupunki ja valtakunnan rakennusintoilusta muistoksi j\u00e4\u00e4neet temppelirauniot (mm. Angkor Wat) ovatkin UNESCON maailmanperint\u00f6kohteita – ehdoton must-see. <\/p>\n\n\n\n

Vastapainoa kulttuuririkkaan valtakunnan j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksille tuovat (verrattain) l\u00e4hihistorian tapahtumista kertovat museot, kuten S-21 ja Killing fields, joissa punakhmerien ajama kulttuurituho ja muut “Angkarin” m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t hirmuteot tulevat tutuiksi. N\u00e4m\u00e4kin kohteet ovat vierailun arvoiset, vaikka kyseess\u00e4 onkin selk\u00e4piit\u00e4 karmiva l\u00e4hihistorian oppitunti kansanmurhasta.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Khmerien kukoistava valtakunta<\/h3>\n\n\n\n

Kukoistuskaudella kuningas toisensa j\u00e4lkeen rakensi (tai siis tietysti orjat\u00f6in rakennutti) yh\u00e4 hulppeampia kaupunkeja ja temppeleit\u00e4, kehitti keinokasteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja valloitti uusia alueita. N\u00e4ist\u00e4 ovat muistona Tonle Sap -j\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 komeilevat rakennelmat ja tekoaltaat (baray<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suuret altaat olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti merkitt\u00e4vi\u00e4 keinokasteluj\u00e4rjestelm\u00e4n osia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Korkokuvissa kerrottiin khmer-hovin arjesta, johon kuuluivat Apsara-tanssijat. Tanssijat siirtyiv\u00e4t Ayutthayan hoviin Angkorin valloituksen yhteydess\u00e4 ja vaikuttivat vahvasti nyky\u00e4\u00e4nkin Thaimaassa el\u00e4v\u00e4\u00e4n tanssiperinteeseen, jossa ranteiden taivuttamisessa ei s\u00e4\u00e4stell\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kulttuuri Khmerien hovissa oli eritt\u00e4in rikas ja temppeleiden raunioiden seinustoja koristavat yh\u00e4 vaiherikkaat kertomukset eri jumalien teoista, historian tapahtumista ja yksityiskohtaiset kuvaukset khmer-tanssiasennoista (“apsara-tanssi”). N\u00e4iden yksityiskohtaisten kuvausten avulla on her\u00e4tetty henkiin kansanmurhassa l\u00e4hes pois pyyhkiytynyt tanssitaito. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Phnom Penhiss\u00e4 sijaitsevassa kansallismuseossa on esill\u00e4 kuvaukset eri tanssiasennoista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Angkorin eri temppelien seini\u00e4 koristavat tarinat historian tapahtumista ja legendoista kauniina korkokuvina.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Alkuun khmerien kuningaskunnan valtauskonto oli Intiasta alueelle kantautunut hindulaisuus, mutta 1200-luvulla buddhalaisuuden vaikutus lis\u00e4\u00e4ntyi ja monia hindutemppeleit\u00e4 muutettiin osin buddhalaisiksi (esim. pystytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alttari buddhapatsaineen tai lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 korkokuvagallerioihin buddhalaisia tarinoita). Yksi erikoisuus alueella on edelt\u00e4jist\u00e4\u00e4n poiketen buddhalaisuutta kannattavan kuninkaan, Jayavarman VII:n aikana rakennettu Angkor Thomin kaupunki ja erityisesti Bayonin temppeli. Buddhalaisuuden levi\u00e4minen vaikutti joidenkin teorioiden mukaan my\u00f6s valtakunnan rapistumiseen, kun jumalkuninkaan k\u00e4site ei en\u00e4\u00e4 istunut buddhalaiseen maailmankatsomukseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Silta vallihaudan yli Angkor Thomin kaupunkiin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Py\u00f6rill\u00e4 p\u00e4\u00e4si liikkumaan laajalla alueella n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Oppaamme johdatti meid\u00e4t Angkor Watin mystiseen maailmaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuokrasimme Si\u0115m r\u00e9abista fillarit ja tutustuimme raunioihin ensin oppaan kanssa ja sen j\u00e4lkeen itsen\u00e4isesti. Oppaamme tarjosi meille aimo annoksen mielenkiintoisia tiedonjyvi\u00e4 Angkor Watin raunioista ja opimme niiden avulla n\u00e4kem\u00e4\u00e4n my\u00f6s muut alueen rakennelmat uusin silmin. Opimme, ett\u00e4 Angkor Watin tapaisten pyhien temppelikompleksien rakentamisessa on hy\u00f6dynnetty astronomiaa ja hindun\u00e4kemys universumista ja maailmankaikkeuden tasapainosta on l\u00e4sn\u00e4 vahvasti (Angkor Wat on er\u00e4\u00e4nlainen pienoismalli hindujen universumista). Her\u00e4tt\u00e4\u00e4 suurta ihmetyst\u00e4, miten jokainen lattian laatta on tarkalleen pohjois-etel\u00e4suunnassa. Rakentamisessa k\u00e4ytetyt j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4nkokoiset kivenlohkareet tuotiin paikoilleen kanavaverkoston ja norsujen avulla. T\u00e4st\u00e4 muistona ovat kivien pinnan py\u00f6re\u00e4t kolot, joihin viritettiin puupalikat vetoty\u00f6t\u00e4 varten. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Rakentaminen on ollut tarkkaa puuhaa!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s tasapainon tavoittelu arkkitehtuurissa on kiehtovaa: jotta esim. Vishnun kunniaksi jumalkuningas Suryavarman II:n (hallitsi 1113-1150) rakennuttama Angkor Wat olisi “tasapainossa”, piti sis\u00e4pihalla olla kaksi symmetrist\u00e4 allasta, jotka heijastivat taivasta kohti kohoavien, Himalajan pyh\u00e4\u00e4 vuoristoa symboloivien, tornien peilikuvat. N\u00e4in tasapaino s\u00e4ilyi my\u00f6s vertikaalisesti. Alueen arkkitehtuuri on siis t\u00e4ynn\u00e4 symboliikkaa (ja pyh\u00e4\u00e4 lukua 9) sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kaikki on suurta. Tuntui hassulta olla j\u00e4lleen “l\u00e4hell\u00e4” Himalajan vuoristoa (ainakin symbolisesti).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Angkor Watin tornit heijastuvat sis\u00e4pihan altaista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Oppaamme selitti meille Angkor Watin arkkitehtuurin saloja.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Siamilaiset kuitenkin p\u00e4\u00e4siv\u00e4t valtaamaan suuria alueita khmereilt\u00e4, kun valtakunnan rahat olivat menneet puolustuksen vahvistamisen sijaan temppeleiden ja monumenttien rakentamiseen. Khmerien valtakunnan kukoistuskausi loppuikin lopullisesti 1430-luvulla, kun nykyisen Thaimaan alueella sijaitseva Ayutthayan kuningaskunta hy\u00f6kk\u00e4si Angkoriin pakottaen khmerit siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupunkinsa pohjoisesta etel\u00e4mm\u00e4s Phnom Penhiin (kauemmas vahvistuvasta naapurikuningaskunnasta). Kambodza kykeni kuitenkin valtaamaan Angkorin alueen takaisin ja siit\u00e4 kuulemma periytyy Siem Reapin nimi (Si\u0115m R\u00e9ab) “siamilaiset kukistettiin”. <\/p>\n\n\n\n

Khmervaltakunnan loisto himmeni nopeasti takaiskuista johtuen ja pian Kambod\u017ea tanssi naapureidensa, thaiden ja vietnamilaisten, pillin mukaan. Kuitenkin khmer-kulttuuri ja kansan identiteetti s\u00e4ilyi naapurimaiden valloituksista ja sulauttamisyrityksist\u00e4 huolimatta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Buddhalaiset temppelit ovat yh\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ja sitten tulivat ranskalaiset (1800-luvun lopulla), jotka “l\u00f6ysiv\u00e4t” Angkor Watin viidakon uumenista ja raivasivat ja kunnostivat sen, mutta j\u00e4ttiv\u00e4t perinn\u00f6ksi muutakin. Ranskalainen arkkitehtuuri ja Phnom Penhin kaduilla myyt\u00e4v\u00e4t patongit ovat yksi muisto siirtomaavallasta – Ranskan Indokiinan osana (er\u00e4\u00e4nlaisena puskurialueena) toimimisella oli kuitenkin oma, kalliimpi hintansa. Ranskalaisten harjoittama vietnamilaisten suosiminen kambodzalaisten kustannuksella tuo mieleen et\u00e4isesti Belgian toimet Ruandassa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
“Viidakkotemppeli” eli Ta Prohm – Angkor Wat ei kuitenkaan ollut n\u00e4in viidakoitunut, kun ensimm\u00e4iset eurooppalaiset astuvat sen vallihautojen sis\u00e4puolelle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Salaper\u00e4inen Angkar ja punakhmerien hirmuteot<\/h3>\n\n\n\n

Ranskan vallan aiheuttamista talonpoikaiskapinoista j\u00e4i monia kuohuvia tunteita pinnan alle ja Kaakkois-Aasian sodat ja ep\u00e4vakaus varjostivat monen paikallisen el\u00e4m\u00e4\u00e4. Vaikuttipa alueella niin Japani kuin Yhdysvallatkin, vaikka nationalistien suurin viha taisi kohdistua aina ranskalaisiin, siirtomaaherroihin. Kaikki monimutkaiset valtasuhteet, politikoinnit ja kylm\u00e4 sota pist\u00e4v\u00e4t tavallisen turistin p\u00e4\u00e4n sekaisin, joten en edes yrit\u00e4 taustoittaa punakhmerien valtaannousun mahdollisia vaikuttimia yksityiskohtaisesti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Phnom Penhin kaduilta voi ostaa t\u00e4ytettyj\u00e4 patonkeja.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaikka Kambod\u017ea itsen\u00e4istyi vuonna 1953, ei se tuonut lev\u00e4ll\u00e4\u00e4n olevaan tilanteeseen helpotusta – maan itsen\u00e4isyyden alku ei ollut ruusuinen: yksinvaltiaita ja sis\u00e4llissotaa. Siirtomaavaltojen h\u00e4selt\u00e4minen alueella loi otollisen maaper\u00e4n synkemm\u00e4lle historialle. <\/p>\n\n\n\n

Moni kambodzalainen korkeasti koulutettu sai vasemmistovaikutteita opiskellessaan Pariisissa ja kotimaan huono tilanne ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti turhautti. Nopeasti t\u00e4m\u00e4n keskiluokan (erityisesti kommunistisen puolueen j\u00e4seniksi ryhtyneiden) keskuudessa nousi vallalle ajatus, ett\u00e4 kansan huono-osaisuuden syyn\u00e4 oli riippuvuus ulkovalloista. Jenkkien pommitukset Kambodzan puolella (yli 2,7 milj. tonnia pommeja!!!) taisivat olla viimeinen tikki.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Itsen\u00e4isyyden monumentin luona seisoo ylv\u00e4\u00e4n\u00e4 edesmennyt Norodom Sihanouk (hallitsija, jolla on Guinnessin enn\u00e4tysten kirjassa enn\u00e4tys titteleist\u00e4).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kambod\u017eassa ollessa ei voi v\u00e4ltty\u00e4 maan hurjalta historialta, punakhmerien 70-luvun hirmuteoilta. Valitettavasti punakhmerit ovat usein ainoa asia, mist\u00e4 kyseinen maa muistetaan – erityisesti vanhempien sukupolvien keskuudessa. Me emme olleet perehtyneet aiheeseen, tuon hirmuvallan ajan tapahtumiin, sen enemp\u00e4\u00e4. Onneksi vierailut kuuluisissa museoissa taustoittivat ja valaisivat historiaa selke\u00e4sti ja puhuttelevasti.<\/p>\n\n\n\n

Vietnamin sodan j\u00e4lkimainingeissa Kambod\u017eassa tapahtui sotilaallinen vallankaappaus, jolloin valtaan asetettiin Yhdysvaltain tuella Lon Nol, Sihanoukin tilalle. T\u00e4m\u00e4 \u00e4rh\u00e4k\u00f6itti pitk\u00e4\u00e4n maan alla toimineen vallankumouksellisen kommunistisen liikkeen, joka huhtikuussa 1975 marssi Phnom Penhiin. Punakhmerit (Khmer Rouge) nousivat valtaan monen hurratessa. Salaper\u00e4inen “Angkar”, eli koneisto kaiken takana, s\u00e4ilyi pitk\u00e4\u00e4n salaisuutena ja Pol Pot, joka johti toimintaa, oli monelle t\u00e4ysi mysteeri.<\/p>\n\n\n\n

Kuten Tuol Slengin (S-21) kansanmurhamuseossa kuulimme, hurraus loppui lyhyeen kun Phnom Penh tyhjennettiin ihmisist\u00e4 muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Kaupunkilaiset ja sotaa maaseudulta kaupunkeihin pakoon tulleet maalaiset pakkosiirrettiin provinsseihin toteuttamaan punakhmerien utopistista tavoitetta agraariyhteiskunnasta. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti siis 2-3 miljoonan asukkaan siirt\u00e4mist\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti peltot\u00f6ihin muun “vanhan kansan” pariin. “Uusi kansa”, eli kaupunkilaiset, pyrittiin eliminoimaan, jotta “vanha kansa” voisi rakentaa “puhtaan” ja “toimivan” riippumattoman yhteiskunnan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
S-21 vankilaan tuotujen vankien valokuvat olivat j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 n\u00e4ky.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Punakhmerit toimivat h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti kaikki toimensa tarkkaan dokumentoiden. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 punakhmerien vankilassa ja kidutuslaitoksessa, S-21:ss\u00e4, todellinen tuho tulee iholle: tuhannet vangit valokuvattiin ja heist\u00e4 kirjattiin yl\u00f6s tarkat tiedot (my\u00f6s tuulesta temmatut syytteet), joita on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 aiemmin kouluna toimineen rakennuksen luokkahuoneissa. N\u00e4ist\u00e4 luokkahuoneista muutettiin kidutus- ja sellihuoneita ja alue ymp\u00e4r\u00f6itiin piikkilangoin. Pihalla voi yh\u00e4 kauhistella paikkaa, jossa kidutuskeinu sijaitsi. Vankeina oli niin opettajia, insin\u00f6\u00f6rej\u00e4 kuin “potentiaalisia uhkia” ja heid\u00e4n lapsiaan. My\u00f6s muutama l\u00e4nsimaalainen kasvo l\u00f6ytyy valokuvien joukosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Osa luokkahuoneista oli muutettu selleiksi, osassa oli vain useat k\u00e4si- ja jalkaraudat huoneen reunoilla riviss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vankilan henkil\u00f6kunnan tarkoituksena oli saada vangit kirjoittamaan tekaistuja tunnustuksia, mitk\u00e4 “oikeuttaisivat” heid\u00e4n eliminoimisensa. Osa n\u00e4ist\u00e4 pakon edess\u00e4 kirjatuista “tunnustuksista”, kuten Kambod\u017ean vesill\u00e4 ohikulkumatkalla purjehtimassa olleiden l\u00e4nsimaalaisten kaverusten p\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kirjelm\u00e4t, joissa he “paljastivat” tuttavapiiriss\u00e4\u00e4n vaikuttavia salaisia CIA agentteja, on osin kuultavissa audio-opastuksen bonusmateriaalissa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Luokkahuoneista muutettiin kidutushuoneita. Museossa n\u00e4iden huoneiden seinill\u00e4 on kuvia l\u00f6yt\u00f6hetken n\u00e4kymist\u00e4. Silloin l\u00f6ydetyt ruumiit on haudattu museon pihalle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 tarinat, erilaiset karut kohtalot ja kidutuksen raakuus pist\u00e4v\u00e4t hiljaiseksi. Ilmeisesti alle kymmenen S-21:n noin 17 000:sta vangista selvisi hengiss\u00e4. Heist\u00e4 kaksi tapasimme museon pihalla myym\u00e4ss\u00e4 omael\u00e4m\u00e4nkertaansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tapasimme henkiin j\u00e4\u00e4neet selviytyj\u00e4t museolla. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

S-21:st\u00e4 tunnustuksen antaneet (tai muuten kuolemaisillaan olevat) vangit kuljetettiin y\u00f6n pimeydess\u00e4 joukkohautojen \u00e4\u00e4relle tapettavaksi. Vangeillehan tietysti kerrottiin, ett\u00e4 heid\u00e4t viet\u00e4isiin uuteen kotiin, jotta he olisivat hiljaa kuljetuksen ajan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yksi n\u00e4ist\u00e4 joukkohaudoista on Phnom Penhin laidalla sijaitseva Choeung Ekin “Killing fields”. My\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 audio-opastus kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 alueen l\u00e4pi kertoen viel\u00e4 syv\u00e4llisemmin aikakaudesta ja punakhmerien hirmuteoista. Jos Angkarin aikaan ei kuollut n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, kuoli todenn\u00e4k\u00f6isesti barbaarisesti joukkohaudan \u00e4\u00e4rell\u00e4 (punakhmerit s\u00e4\u00e4stiv\u00e4t luoteja, jotta teloituksista ei tulisi niin suurta \u00e4\u00e4nt\u00e4). Arviolta joka nelj\u00e4s kambodzalainen menetti henkens\u00e4 1975-1979 kest\u00e4neen hirmuvallan aikana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mukavien kulttuurikohteiden lis\u00e4ksi oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutustua my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n historiaan. Museoiden ja muistomerkkien tarkoitus onkin v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa, jotta vastaavat kauheudet eiv\u00e4t toistuisi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Muistomerkill\u00e4 <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Koska meill\u00e4 oli vain rajallinen aika Kambod\u017eassa, emme k\u00e4yneet saaristossa tai viidakkoretkill\u00e4. My\u00f6s pienemm\u00e4t kyl\u00e4t p\u00e4\u00e4turistikohteiden v\u00e4lill\u00e4 olisivat olleet mielenkiintoisia, mutta niihin t\u00e4ytynee tulla tutustumaan my\u00f6hemmin. Saimme kuitenkin tehokkaasti n\u00e4hty\u00e4 perusn\u00e4ht\u00e4vyydet ja opimme PALJON!<\/p>\n\n\n\n

\n