![\"image\"](\"http:\/\/i0.wp.com\/ibaster.files.wordpress.com\/2015\/11\/20151116_073818.jpg?w=336\" "\\"20151116_073818.jpg\\"")
<\/a><\/p>\nSanctumin omistaa suomalainen Emmi indonesialaisen miehens\u00e4 kanssa ja skandinaavinen tyyli n\u00e4kyy raikkaasti my\u00f6s asumusten olemuksessa. Tyylitellyt, hauskoja yksityiskohtia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t huoneet ovat uusia, merelliseen tyyliin sisustettuja ja kuumasta s\u00e4\u00e4st\u00e4 huolimatta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n viileit\u00e4. Suhteellisen pieni\u00e4h\u00e4n 200.000 hintaiset standard-huoneet olivat, mutta mit\u00e4s siell\u00e4 huoneessa kuhnailisi, kun sukeltelee ja istuskelee yhteisten tilojen edustalla (hinnat siis per henkil\u00f6, sis. 3 ruokaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, kuten kaikkialla t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tapana). Hieman tilavimmista Deluxe-huoneista vaikutti olevan mukavat n\u00e4kym\u00e4t merelle, standardeista pihan\u00e4kym\u00e4 oli viel\u00e4 kasvamaisillaan olevaan puutarhaan (eli ei viel\u00e4 kovin houkutteleva paikka k\u00f6ll\u00f6tell\u00e4, vaikka riippumatto oli joka terassille kiinnitetty). Koko paikkahan oli vajaa vuoden ik\u00e4inen, paljon oli viel\u00e4 rakenteilla. Kuitenkin jo nyt tunnelma oli viihtyis\u00e4. Odotan innolla, milt\u00e4 Sanctumissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muutaman vuoden kuluttua – varmasti melko letke\u00e4 mesta!<\/p>\n
Nyt sadekauden alkaessa lentomuurahaiset olivat hullunlailla iltaisin liikkeell\u00e4. Opimme muistamisenarvoisen asian: \u00e4l\u00e4 koskaan unohda huoneen\/terassin valoa p\u00e4\u00e4lle illalla – etenk\u00e4\u00e4n sateen alettua. Kerran teimme sen virheen ja ymm\u00e4rsimme mist\u00e4 naapurimme oli puhunut p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin: lattiat ja sein\u00e4t kuhisivat \u00f6t\u00f6k\u00f6it\u00e4. Onneksi vuoteen hyttysverkosta sai juuri ja juuri suojan niit\u00e4, sek\u00e4 erityisesti h\u00e4miksi\u00e4, vastaan. Muuten haitaksi olivat vain v\u00e4lill\u00e4 aamuisin her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t lehm\u00e4t, mutta ehk\u00e4 ne vain halusivat muistuttaa kauniista auringonnoususta, jota pystyi ihailemaan pitk\u00e4lt\u00e4 laiturilta. Pihalla k\u00e4velless\u00e4 piti varoa niiden lantakasoja sek\u00e4 puista putoavia kookosp\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 – kuulemma todenn\u00e4k\u00f6isyys kuolla kookosp\u00e4hkin\u00e4n iskuun on melko suuri n\u00e4ill\u00e4 main (ainakin suurempi kuin hain hy\u00f6kk\u00e4ys).<\/p>\n Saimme suosituksia erityisesti sukeltamisesta Una-Unalla ja Sanctum oli ainoa diving center saarella. Ja kuten oletettua, kaikki sujui paljon paremmin kuin Kadidirilla. Saimme l\u00e4mpim\u00e4n vastaanoton ja hoidimme paperiasiat heti alta pois, joten p\u00e4\u00e4simme heti seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sukeltamaan.<\/p>\n Ilmapiiri oli avoin, yhteisiss\u00e4 tiloissa oli mukava hengailla, riippua riippumatossa tai ottaa aurinkoa laiturilla. Ruokaakin oli riitt\u00e4v\u00e4sti (ja viel\u00e4p\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ruokaa), sek\u00e4 j\u00e4lkk\u00e4riksi usein hedelmi\u00e4 ja leivoksia! Ja sukellus – t\u00e4ydellinen kokemus reissumme loppuun. Uusia sukelluskohteita etsittiin jatkuvasti ymp\u00e4ri saarta, mutta jo nyt kohdekartalla oli paljon n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n K\u00e4vimme lopulta 6 sukelluksella ja nyt voi todeta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 uusi harrastushan vie menness\u00e4\u00e4n. Kohokohtia olivat useat lion fishit<\/em>, v\u00e4ri\u00e4 vaihtava cuttlefish<\/em> (kalmari\/mustekala), vaikeasti bongattava lehdeksi naamioitunut leaf scorpion fish<\/em> ja barracuda-tornado. Lis\u00e4ksi J n\u00e4ki kotiriutalla snorklaillessaan 15 bumphead parrotfishin<\/em> parven. Ne ovat valtavia! Kuulemma mahdollisuuksia oli my\u00f6s kotkarauskujen ja haiden n\u00e4kemiseen, mutta valitettavasti meilt\u00e4 j\u00e4i ne (t\u00e4ll\u00e4 kertaa) kokematta.<\/p>\n Emme valitettavasti my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ehtineet kiivet\u00e4 tulivuorelle (lue: olimme turhan laiskoja), mutta kuulimme pari vedenalaista pamausta sukeltaessamme, joten kyll\u00e4, siell\u00e4 se elelee vulkaanista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Viimeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 juhlistimme dive masteriksi valmistunutta ohjaajaamme. Ja kuin tilauksesta viimeisen sukelluksen j\u00e4lkeen n\u00e4imme suuren parven delfiinej\u00e4 leikkis\u00e4sti hyppiv\u00e4n veneemme vierell\u00e4. T\u00e4ydellinen lopetus Una-Unan lomalle.<\/p>\n Sanctum oli suomalaisten miehitt\u00e4m\u00e4 vierailumme aikana, mik\u00e4 oli ihme ja kumma yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n mukava yll\u00e4tys: pehme\u00e4 lasku pikkuhiljaa kotiinpaluuseen. Oli mukavaa jakaa reissukokemuksia ja kuunnella vinkkej\u00e4 hyvist\u00e4 sukelluskohteista. Tuli my\u00f6s todistettua, etteiv\u00e4t pienet lapsetkaan est\u00e4 Indonesiaan suuntautuvan loman tekemist\u00e4 – oululainen perhe oli hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4.<\/p>\n Tietenkin jotain j\u00e4nnityst\u00e4 t\u00e4h\u00e4nkin reissuun kaivattiin:\u00a0 keskiviikkoaamuna julkista venett\u00e4 odottaessamme huomasimme yht\u00e4kki\u00e4 sen l\u00e4hteneen etuajassa. 6:30 se oli jo kohdallamme, mutta reipas kapteenimme kurvasi veneen kiinni ja siirryimme pikkuveneest\u00e4mme public boatiin. Olipa siin\u00e4kin h\u00f6s\u00e4\u00e4mist\u00e4, mutta loppu hyvin kaikki hyvin<\/em>.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n