En muista, milloin olisin ollut n\u00e4in innostunut syksyst\u00e4 (tai olenko koskaan ollut)… Syksy on mielest\u00e4ni ihan kiva vuodenaika, ei siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n… Ruska ja luonnon valmistautuminen tulevaan talveen. Sateetkin on v\u00e4lill\u00e4 ihan jees. Ukkosmyrskyt. L\u00e4mpim\u00e4t villapaidat (etenkin se yksi keltainen, jota ei kuulemma saisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisten ilmoilla \ud83d\ude09).<\/p>\n\n\n\n
Mutta se surullisen kuuluisa r\u00e4nt\u00e4 ja loska ja pimeys ja tuulen tuiverrus… Toki, saahan silloin hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla k\u00e4\u00e4riyty\u00e4 sohvan pohjalle t\u00f6ll\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n telkkaria tai uppoutumaan kirjan pariin… Mutta… Ei sen ajanjakson missaaminen j\u00e4\u00e4 harmittamaan. (Ehk\u00e4 reissun j\u00e4lkeen osaa sit\u00e4kin vuodenaikaa arvostaa enemm\u00e4n?)<\/p>\n\n\n\n
Meill\u00e4 oli viel\u00e4 yhdet yst\u00e4v\u00e4pariskunnan h\u00e4\u00e4t, jotka sinet\u00f6iv\u00e4t kes\u00e4n ja tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 matka l\u00e4hestyy.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4iss\u00e4 monien kanssa tuli puheeksi tuleva matka ja siin\u00e4 keskustellessa sit\u00e4 itsekin alkoi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 KYLL\u00c4, aivan pian sit\u00e4 ollaan l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4. Aivan pian. Rinkkoinemme. Mahdollisesti vuodeksi. Whoa.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Niiden h\u00e4iden j\u00e4lkeen syksykin saapui. T\u00e4m\u00e4 viikko on ollut aivan toista maata s\u00e4\u00e4n osalta kuin edellinen. Olin optimistina jo pakannut takit, pipot ja hanskat luullen, etten niit\u00e4 ehdi tarvitsemaan, mutta pitih\u00e4n ne k\u00e4yd\u00e4 ottamassa esiin, kun oli turhan vilpoista fillaroida aamulla t\u00f6ihin. Aamun alle +10\u00b0C oli shokki Suomen “helteisiin” tottuneelle kropalle… Tulipahan muistutus siit\u00e4, kuinka reissussakin varmasti tullaan palelemaan ja helteiden j\u00e4lkeen v\u00e4h\u00e4nkin alle 20 tuntuu kylm\u00e4lt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Nyt taistellaan syysflunssaa ja muita kauden p\u00f6p\u00f6j\u00e4 vastaan, ettei t\u00e4ss\u00e4 vaan pahemmin sairastuisi ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Viikot vieriv\u00e4t uhkaavasti eteenp\u00e4in ja tuntuu, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kerralla “maailma ei tule valmiiksi” ennen kuin j\u00e4\u00e4 pois t\u00f6ist\u00e4 (tiedossa siis kes\u00e4lomia edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 puurtamista potenssiin 5, kunnes jossain vaiheessa my\u00f6nn\u00e4n taas itselleni, ettei siit\u00e4 tarvitsekaan tulla t\u00e4ysin “valmista”). Viel\u00e4 viime viikolla ihmettelin olevani suhteellisen zen, mutta nyt kalenteria katsoessa kyll\u00e4 huomaa jotakin suurta olevan edess\u00e4. Etenkin, kun ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen on kaikenlaista ohjelmaa: vuokrasoppareita, siivousta, sukulointia, kavereita, you name it. Lis\u00e4ksi odotellaan matkalle l\u00e4hd\u00f6n aiheuttamaa j\u00e4nnityst\u00e4, joka kasvaa sit\u00e4 mukaa kun to do -listan teht\u00e4v\u00e4t v\u00e4henev\u00e4t. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on jo aika hyv\u00e4t puitteet tulla kipe\u00e4ksi, etenkin sitten kun kaikki stressi ja j\u00e4nnitys laukeaa… Joko sit\u00e4 kurkkua alkoi kutittaa? P\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4? Nuha?? Voiko jo asian ajatteleminenkin tehd\u00e4 vainoharhaiseksi tai luulosairaaksi? \ud83e\udd23<\/p>\n\n\n\n
Viimeisten viikkojen tavoiteena:<\/p>\n\n\n\n
Katsotaan, miten onnistuu!<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
En muista, milloin olisin ollut n\u00e4in innostunut syksyst\u00e4 (tai olenko koskaan ollut)… Syksy on mielest\u00e4ni ihan kiva vuodenaika, ei siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n… Ruska ja luonnon valmistautuminen tulevaan talveen. Sateetkin on v\u00e4lill\u00e4 ihan jees. Ukkosmyrskyt. L\u00e4mpim\u00e4t villapaidat (etenkin se yksi keltainen, jota ei kuulemma saisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisten ilmoilla \ud83d\ude09). Mutta se surullisen kuuluisa r\u00e4nt\u00e4 ja loska ja … <\/p>\n