T\u00e4n\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4simme paikallisen kalastajan mukaan kalastamaan. Aluksi hieman j\u00e4nnitti nousta pieneen paattiin, mutta onneksi merenk\u00e4ynti ei ollut kova. Aurinko porotti, vaikka kello oli aamukahdeksan ja kalastaja Dam n\u00e4ytti esimerkki\u00e4, kuinka useampikoukkuisella siimalla kalastettaisiin: siima laskettiin metallitangon painon avulla mereen ja sit\u00e4 sitten nyittiin yl\u00f6salas. Merell\u00e4 oli lis\u00e4ksemme toinen kalastaja viel\u00e4 pienemm\u00e4ll\u00e4 veneell\u00e4. H\u00e4nen nykimisliikkeens\u00e4 oli sujuva ja tahdikas, mietinp\u00e4 vaan kuinka uuvuttavaa pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle se on, kun meill\u00e4kin jo muutaman minuutin nykiminen otti voimille.<\/p>\n
Ajelimme veneell\u00e4 korallin reunalla ja hieman pidemm\u00e4ll\u00e4kin rannasta toivoen kireit\u00e4 siimoja. Nokkakalat hyppeliv\u00e4t v\u00e4lill\u00e4 hurjina, pinnassa k\u00e4vi v\u00e4lill\u00e4 isojakin kalaparvia ja muutama kilpparikin. Kalat eiv\u00e4t kuitenkaan olleet innostuneita koukuistamme, emmek\u00e4 saaneet kotiinviet\u00e4v\u00e4\u00e4. Oleskelu veneess\u00e4 oli kuitenkin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuten kalastus usein yleens\u00e4 onkin. Ikan tidak makan <\/em>kala ei sy\u00f6nyt, joten palasimme takaisin hostellillemme. Dam kysyi, mik\u00e4li haluaisimme liitty\u00e4 h\u00e4nen seuraansa iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, noin klo 14-15 aikoihin, ja kyll\u00e4h\u00e4n meit\u00e4 kiinnosti.<\/p>\n <\/p>\n P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kulutimme aikaamme istuskellen terassilla muiden hostellin asukkaiden kanssa, J otti nokoset riippumatossa, kunnes saimme iltap\u00e4iv\u00e4kahvit ja Dam saapui veneelleen.<\/p>\n Innostuneina hypp\u00e4simme paattiin ja suuntasimme hyville kala-apajille. Melko nopeasti Dam sai perhomaisiin vieheisiins\u00e4 kaksi ikan monar <\/em>kalaa, sellaisia silakann\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kaloja, joilla jatkoimme kalastusta isompaa saalista havitellen. Dam k\u00e4ytti saaliskalaa suuremmassa koukussa ja J kalasteli samalla pienemmill\u00e4 vieheill\u00e4 pikkukaloja ikan kecil <\/em>. J:n siima kiristyi ja samalla Damin koukkuun nappasi iso kala. Siimaa oli metritolkulla ja kala pyristeli kaukana todella sisukkaasti. J yritti paljain k\u00e4sin vedell\u00e4 siimaa yl\u00f6s, mutta se oli “kuin ottaisi yhden askeleen eteen ja kaksi taakse” – vaikeaa. Pikkuhiljaa kala tuli pinnan alla n\u00e4kyviin ja SE OLI ISO! Juuri kun olimme saamassa kalaa yl\u00f6s, se p\u00e4\u00e4si vapaaksi!?!?! Ei voinut olla totta! Mik\u00e4 pettymys!<\/p>\n Niin l\u00e4hell\u00e4, mutta silti niin kaukana.<\/p><\/blockquote>\n Kala vei sy\u00f6ttikalan mukanaan, mutta onneksi J oli saanut yhden lis\u00e4\u00e4, joten viel\u00e4 oli kaksi kalaa j\u00e4ljell\u00e4 – lis\u00e4ksi yksi iso siimasotku, jota yritin pahoinvoinnin uhalla selvitt\u00e4\u00e4. Urheasti yritin, mutta sotkuksi se silti j\u00e4i.<\/p>\n Tidak apa-apa. Ei haittaa.<\/p><\/blockquote>\n Siin\u00e4 tovin melottuamme uusi kala nappasi koukkuun. “Ikan kecil”, sanoi Mas<\/em> Dam arvellen sen olevan joku pieni kala. Siimaa keritty\u00e4mme huomasimme kuitenkin suurehkon kalan kimaltelevan veden alla. Ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa se saatiin nostettua veneeseen – TUNA! Tonnikala s\u00e4tki hetken veneen pohjalla, kunnes Dam veti silt\u00e4 tajun kankaalle. Kaunis kala. Suuri kala. Tonnikala. Emmep\u00e4 ole ennen olleet tonnikalaa kalastamassa ja nyt sit\u00e4 lojui arviolta yli 5kg veneen pohjalla. Wau.<\/p>\n Viel\u00e4 kuitenkin yritimme saada toisen kalan, mutta saaliskalan kuoltua mahdollisuudet pieneniv\u00e4t huimasti. Lopulta k\u00e4\u00e4nsimme nokan kohti rantaa ja palasimme ylpein\u00e4 hostellille. Kalaa esitelty\u00e4mme seurasimme Dam-herraa h\u00e4nen kotiinsa, jossa kala perattiin sutjakkaasti. Sitten seurasi omituinen, hetkellisesti tunnelman pilaava kommentti.<\/p>\n Se olisi sitten yhteens\u00e4 200.000 rupiaa. 50.000 per henkil\u00f6, per kerta.<\/p><\/blockquote>\n Olimme ihmeiss\u00e4mme, kun kalastaja pyysi meilt\u00e4 rahaa. Eik\u00f6 se ollutkaan yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4? Sinisilm\u00e4isi\u00e4 kun olimme, saimme hyv\u00e4n opetuksen. Koska meill\u00e4 ei ollut rahaa mukanamme, palasimme majatalollemme, jonne Dam sanoi tulevansa my\u00f6hemmin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Ihmettelimme muiden asukkaiden kanssa tapahtunutta: eik\u00f6 hinnasta pit\u00e4isi sopia etuk\u00e4teen? Pidemp\u00e4\u00e4n reissannut Alex valaisi, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kaikki t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ovat rahan per\u00e4ss\u00e4. Tai niin on ainakin parasta ajatella. T\u00e4ytyy siis itse aina tajuta varmistaa, maksaako yst\u00e4v\u00e4llinen tarjous jotain. Oli se sitten mets\u00e4kierros, muskottip\u00e4hkin\u00e4puun n\u00e4ytt\u00e4minen, vuorelle opastus, kalastusreissu, mik\u00e4tahansa asia. Tarinan opetus: tarkista aina, odotetaanko sinulta maksua. Mik\u00e4li tarjous on puhtaasta yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4 tarjottu, he kyll\u00e4 sanovat selv\u00e4sti, ettei tarvitse maksaa tai ett\u00e4 “it’s up to you”, sin\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4t, mink\u00e4 arvoinen kokemus oli. Mik\u00e4li t\u00e4t\u00e4 et muista tarkistaa, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t he tilannetta hyv\u00e4kseen ja pamauttavat summan j\u00e4lkik\u00e4teen, jolloin tulee paine maksaa. Kuten Thomas sanoi, mik\u00e4li maksat mukisematta tilanteessa pyydetyn summan (joka usein on yleiseen tasoon n\u00e4hden aika korkea), kaivat kuoppaa seuraaville reissaajille. Kerran kun temppu onnistuu, yritet\u00e4\u00e4n helppoa rahaa uudelleen. Toki, ei pid\u00e4 liian yrme\u00e4ksi ruveta: t\u00e4ytyy muistaa aina, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 paikallisille v\u00e4h\u00e4kin on enemm\u00e4n kuin meille. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4n\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4simme paikallisen kalastajan mukaan kalastamaan. Aluksi hieman j\u00e4nnitti nousta pieneen paattiin, mutta onneksi merenk\u00e4ynti ei ollut kova. Aurinko porotti, vaikka kello oli aamukahdeksan ja kalastaja Dam n\u00e4ytti esimerkki\u00e4, kuinka useampikoukkuisella siimalla kalastettaisiin: siima laskettiin metallitangon painon avulla mereen ja sit\u00e4 sitten nyittiin yl\u00f6salas. Merell\u00e4 oli lis\u00e4ksemme toinen kalastaja viel\u00e4 pienemm\u00e4ll\u00e4 veneell\u00e4. H\u00e4nen nykimisliikkeens\u00e4 oli … <\/p>\n
\nDam saapui illallisen (saimme tuoretta tonnikalaa) j\u00e4lkeen Vitalialle. Kerroimme h\u00e4nelle, ett\u00e4 mielest\u00e4mme on ep\u00e4reilua kertoa hinnasta j\u00e4lkik\u00e4teen (Alex toimi tulkkina, kun sanavarastomme ei riitt\u00e4nyt). Alex selitti, ett\u00e4 kyseess\u00e4 tietenkin oli molempien osapuolten vika: toinen ei tajunnut kysy\u00e4, toinen ei kertoa. Halusimme kuitenkin antaa korvausta kalastusretkest\u00e4, koska todella nautimme el\u00e4myksest\u00e4. Dam tyytyi lopulta 50.000 rupiaan, jota tarjosimme ja toivoi, ettei muisteltaisi pahalla. Tilanne hoitui hyvin, pystyimme taas nauttimaan kokemastamme. 5 kg:n TONNIKALA. Oli herkullista.<\/p>\n