{"id":332,"date":"2015-09-29T18:44:00","date_gmt":"2015-09-29T18:44:00","guid":{"rendered":"https:\/\/ibaster.wordpress.com\/?p=332"},"modified":"2019-02-15T09:06:12","modified_gmt":"2019-02-15T09:06:12","slug":"viisumijuoksu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/viisumijuoksu\/","title":{"rendered":"Viisumijuoksu"},"content":{"rendered":"

I really should have just applied for a normal tourist visa for my internship. It turned out to be a problem to have an association mentioned in my visa. Because of that, I should have got a sponsor letter with wet stamp (from Makassar by mail,\u00a0 I have no idea how long it would have taken) and I really didn’t have enough time for that (= just wanted to travel around, not stay in Denpasar area for a couple of weeks more). So I decided to fly to Singapore and back even if it would have been (maybe, $$$) possible to arrange my visa things with the help of an agency.<\/em><\/p>\n

Lentoliput oli jo ostettu, kun selvisi, ett\u00e4 viisumia saisi pidennetty\u00e4 ehk\u00e4p\u00e4 helpommin muualla kuin Balilla – vaikka Ambonissa. Joka tapauksessa l\u00e4hdin reippain mielin kohti lentoh\u00e4ss\u00e4kk\u00e4\u00e4:<\/p>\n

Denpasar-Surabaya-Jakarta-Singapore-Denpasar<\/u><\/p>\n

Vuorokausi reissussa.<\/p>\n

\"image\"<\/a><\/p>\n

Aamulla tosiaan tilasin GoJek-kyydin lentokent\u00e4lle aamuvarhain ja odottelin sitten terminaalin edess\u00e4 muiden ihmisten kanssa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisimme sis\u00e4\u00e4n check-in-aulaan. Terminaalin check-in aukesi klo 4:00 klo 6 l\u00e4hteville lennoille. Kaikki sujui kuitenkin sutjakkaasti, olin ensimm\u00e4isten joukossa baggage drop -tiskill\u00e4 check-innaamassa, sain boarding passit molemmille lennoille ja tiskinneiti yst\u00e4v\u00e4llisesti muistutti k\u00e4ym\u00e4\u00e4n Jakartassa transit-tiskill\u00e4, jotta saisin Singaporen lippuni. Turvatarkastusten j\u00e4lkeen (avattu juomapullo ja pussillinen ruokaa ja juomaa meni ihme ja kumma moitteitta tarkastuksen l\u00e4pi) oli aika ottaa tunnin lepohetki portin edess\u00e4 olevalla odotusalueella. Lipussa luki vain “portti 5-6”, LionAirilla oli samoihin aikoihin l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 kaksi konetta, toinen Surabayaan ja toinen Yogyakartaan, mutta kukaan ei tiennyt milt\u00e4 portilta mik\u00e4kin l\u00e4hti. L\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 boarding timea, ihmiset vain rynt\u00e4siv\u00e4t jonottamaan. Hyv\u00e4 ett\u00e4 olin googlaillut lentoreittini etuk\u00e4teen (mik\u00e4 ihme on sellainen lentolippu, jossa ei kerrota vaihtojen paikkoja vaan vain ett\u00e4 “sinulla on 2 vaihtoa”. Kiitos tiedosta!). Jonottelin Surabayaan ja p\u00e4\u00e4sinkin koneeseen suht nopeasti.<\/p>\n

\"image\"<\/a><\/p>\n

Lentokoneeseen k\u00e4pp\u00e4ilty\u00e4ni huomasin suuren jalkatilan odottavan minua: h\u00e4t\u00e4ulosk\u00e4ynti velvoitti kuuntelemaan ja perehtym\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4tilanneohjeistukseen tarkasti, jonka j\u00e4lkeen lentoem\u00e4nt\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisesti kysyi “do you want to help us?”… eikai siin\u00e4 voi kielt\u00e4yty\u00e4kk\u00e4\u00e4n… vaikka lyhyen\u00e4 ihmisen\u00e4 extra-jalkatilasta ei paljoa hy\u00f6ty\u00e4 ollutkaan. LionAirin lentojen turvakuulutuksiin oli sis\u00e4llytetty my\u00f6s omituinen muistutus kutakuinkin n\u00e4in: “Muistathan, ett\u00e4 huumeiden hallussapito ja salakuljetus on Indonesiassa rikos, josta tuomiona on kuolema”. Lentokoneessahan se on hyv\u00e4 ilmoittaa \ud83d\ude00 Onhan niit\u00e4 surullisia tarinoita tosin, joten eip\u00e4 parane mihink\u00e4\u00e4n h\u00e4m\u00e4r\u00e4bisneksiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ruveta, ellei nyt halua leikki\u00e4 hengell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lento sujui kuitenkin mukavasti ilman ilmakuoppia tai muita, mutta toisin kun olin ymm\u00e4rt\u00e4nyt, minun piti vaihtaa lentokonetta Surabayassa. Yritt\u00e4ess\u00e4ni varmistaa asiaa lentoemolta, h\u00e4n vain vastasi “Maybe you have to change the aircraft”… maybe… no, onneksi l\u00e4hell\u00e4ni istui yksi Jakartassa ty\u00f6skentelev\u00e4 saksalaisnainen, joka puhui melko hyvin indonesiaa ja selvitti kanssani vaihtoh\u00e4ss\u00e4kk\u00e4\u00e4. Menimme kent\u00e4lle etsim\u00e4\u00e4n lentoamme. Taulujen mukaan sen piti l\u00e4hte\u00e4 jo aamu kuudelta, mutta oli yh\u00e4 boarding. L\u00f6ysimme oikean portin, josta meid\u00e4t ohjattiin alakertaan transfer-tiskille. Siell\u00e4 hetken jonotettuamme ihmisten rynniess\u00e4 saimme uudet transit-boardingpassit ja kipitimme takaisin portille >> final call>>. Lippujen tarkastuksen ja turvatarkastuksen j\u00e4lkeen kipitimme takaisin alas asfalttikent\u00e4lle ja suunnistimme oikeaan koneeseen. Huhhuh, oli hieman stressaava tilanne, enk\u00e4 tied\u00e4 miten olisin selvinnyt ilman tulkin apua. Pakko tsempata kielen opiskelun kanssa.<\/p>\n

\"image\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa sain istua normaalilla paikalla, ikkunan vieress\u00e4, mutta v\u00e4symykselt\u00e4ni en n\u00e4hnyt tulivuoria tai muuta mielenkiintoista kuten ensimm\u00e4isell\u00e4 matkalla. Nukuin l\u00e4hes koko matkan: Lion Airin lennoilla kun ei tarjoiltukaan mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 olisi keskeytt\u00e4nyt h\u00f6yhensaarilla olon. Ja sitten olikin aika laskeutua ja taas uusi rumba lentokent\u00e4ll\u00e4. Shuttlebussilla tuli vaihtaa terminaalia 2-terminaaliin. Ne ovat ilmaisia busseja terminaalien v\u00e4lill\u00e4, kuulemma 1 terminaalista keltainen ja valkoinen bussi viev\u00e4t 2-terminaaliin. Lis\u00e4n\u00e4 tuli immigrationin l\u00e4pik\u00e4pp\u00e4ily, jossa mukava miekkonen katseli viisumiani ja leimasi minut maasta poistuneeksi. Yksi viisumi k\u00e4ytetty! Sitten portille p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni t\u00e4yttelin Singaporen immigration lomakkeen ja odottelin lentoani: kello olikin eri ajassa, joten jouduinkin odottelemaan tunnin kauemmin kuin luulin.<\/p>\n

\"image\"<\/a><\/p>\n

V\u00e4symys puski p\u00e4\u00e4lle, kello l\u00e4heni puolta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja n\u00e4lk\u00e4kin alkoi olla. Nopeasti olin kuintenkin Singaporessa ja p\u00e4\u00e4sin ihailemaan j\u00e4ttim\u00e4ist\u00e4 kaikenpalvelun lentokentt\u00e4\u00e4. Otin junan terminaali 3:sta ykk\u00f6seen, jossa k\u00e4vin sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4: ruokala-alueella oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 arvokortti, johon sai ostettua (onneksi my\u00f6s VisaElectronilla) arvoa, jolla ruuan sai ostettua mist\u00e4 tahansa kojusta, paitsi ei BurgerKingist\u00e4. S\u00f6in herkullista kiinalaista nuudelikeittoa (sotkien tietysti valkoisen paitani), otin malarial\u00e4\u00e4kkeen ja painuin etsim\u00e4\u00e4n lepopaikkaa. Sellainen l\u00f6ytyikin ja nukuin muutaman tunnin mukavassa leve\u00e4ss\u00e4 nojatuolissa.<\/p>\n

\"image\"<\/a><\/p>\n

Odotusaikaa kent\u00e4ll\u00e4 oli klo 14-03, mutta siltikin j\u00e4i kent\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 olevat leffateatterit ja perhospuutarhat n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 – hierontatuolissa tosin tuli istuttua useampi tunti, ilmaista kun oli. Ja koska mik\u00e4\u00e4n ei koskaan voi menn\u00e4 yksinkertaisesti, piti minun menn\u00e4 immigrationin l\u00e4pi toiselle puolelle ja check-innata lennolleni siell\u00e4. Paha vaan, ett\u00e4 check-in aukesi muutamaa tuntia ennen, joten puolen y\u00f6n j\u00e4lkeen oli her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja noustava yl\u00f6s sit\u00e4 varten. Eik\u00e4 immigration onnistunut terminaali 1:ss\u00e4, vaan piti ottaa juna takaisin kolmoseen, menn\u00e4 rajatarkastuksen l\u00e4pi, hyp\u00e4t\u00e4 takaisin junaan terminaalin yleisell\u00e4 puolella ja jonottaa juuri aukeavaan check-in tiskiin. Sitten p\u00e4\u00e4stiin taas turvatarkastukseen ja TADAA samojen kahviloiden eteen p\u00f6ll\u00e4hdin tarkastusten j\u00e4lkeen. Viel\u00e4 ehti tunnin nukkua ennen portin aukeamista. Nyt oli onneksi kyseess\u00e4 suora lento.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4kirjaa kirjoitellen matka taittui nopeasti, joten viisumileima passiin pamautettuna k\u00e4psyttelin pian taas Denpasarin kent\u00e4ll\u00e4. Matka jatkuisi pian kohti Banda-saaria. Loppujen lopuksi olisi ehk\u00e4 kuitenkin kannattanut maksaa viisumista, jolloin sit\u00e4 olisi saanut pidennetty\u00e4 my\u00f6hemmin vaikka Sulawesill\u00e4, mutta… Ensi reissulla ollaan viisaampia viisumiasioiden suhteen.<\/p>\n

60 p\u00e4iv\u00e4n viisumin SAA pidennetty\u00e4 immigration officessa kuulemma 4 kertaa kerrallaan aina 30 pv (60+4\u00d730pv= yhteens\u00e4 puoli vuotta) , kunhan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muutamia lomakkeita, kysyy esimerkiksi hostellin pit\u00e4j\u00e4\u00e4 sponsoriksi, hymyilee ja maksaa viisumimaksun (n. 355.000 rupiaa toimistosta ja siit\u00e4 riippuen, ottavatko he itse valokuvat, vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 sinulla itsell\u00e4 olla muutama passikuva mukana).<\/p>\n

30 p\u00e4iv\u00e4n VIISUMIN (visa-on-arrival) saa my\u00f6s pidennetty\u00e4 kuulemani mukaan kerran. <\/em>Siihen ei tarvita erityisi\u00e4 lappuja, mutta viisumista t\u00e4ytyy olla maksanut, 25 USD lentokent\u00e4ll\u00e4!<\/p>\n

30 p\u00e4iv\u00e4n oleskeluun oikeuttavalla passileimalla voi oleskella VAIN 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Indonesiassa, sit\u00e4 EI voi pident\u00e4\u00e4, vaan ennen sen umpeutumista maasta tulee poistua.<\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

I really should have just applied for a normal tourist visa for my internship. It turned out to be a problem to have an association mentioned in my visa. Because of that, I should have got a sponsor letter with wet stamp (from Makassar by mail,\u00a0 I have no idea how long it would have … <\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4Viisumijuoksu<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":331,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"nf_dc_page":"","jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_vp_format_video_url":"","_vp_image_focal_point":[],"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[9,26],"tags":[80,117,137,138],"class_list":["post-332","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-indonesia","category-singapore","tag-lentokentta","tag-singapore-2","tag-viisumi","tag-visarun"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"gb","enabled_languages":["fi","gb"],"languages":{"fi":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"gb":{"title":false,"content":false,"excerpt":false}}},"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pazqkD-5m","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/332","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=332"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/332\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3439,"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/332\/revisions\/3439"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=332"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=332"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ibastergoes.com\/gb\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=332"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}