Kohti kotimatkaa Gorontaloon

Togean-saaret ovat kieltämättä pitkän matkan takana. Jotta pääsimme lentokenttäkaupunkiin aloittaaksemme kotimatkamme, meidän täytyi jälleen matkustaa se kuuluisa päivä.

Pommittajat

Tänään silmiemme eteen avautui uusi karu maailma. En tiedä, missä maailmassa olin tähän asti elänyt, kun jotenkin oletin pommikalastuksen olevan jo mennyt trendi. Istuskelimme tyytyväisinä rannalla ristikoita ratkoen, kun Sifa cottagen ranskalainen työntekijä juoksi hakemaan kameraa lainaksi naapureiltamme. Ihmettelimme, että miksikäs moinen kiire, kunnes naapuripariskunta totesi meille, They are bombing.

Togean (3): Malenge

Sanctumin jälkeen olimme hieman epävarmoja siitä, mitä tuleman pitää. Olisiko Malengella sama meininki kuin Kadidirilla? Riittäisikö ruoka? Kävisikö aika pitkäksi, entä jos paikka olisikin aivan hirveä?

Togean (2): Una-Una

Olimme suunnitelleet alunperin vain lyhyttä visiittiä Una-Unan tulivuorisaarelle, mutta lopulta vietimme suomalaisten keskuudessa 5 päivää. Kuinkas siinä nyt niin kävi…

Togean (1): Kadidiri

Lähdimme Tuna Tomini -lautalla Ampanasta kohti Togean-saaria (ekonomiklass 59.000 rupiaa). Koska saimme kyydin satamaan jo kahdeksan jälkeen, odottelimme lautan lähtöä pari tuntia, minkä aikana ehdin kiireisesti päivitellä blogia edellisten päivien tapahtumista: saarilla ei kuulemma olisi minkäänlaisia yhteyksiä. Paitsi täällä Wakain satamassa toimii kyllä (tosin hieman vaihdellen) Telkomsel ja Una-Unalla kuulemma Indosat. Aurinko paistaa porotti ja …

Pikapysähdys Tentenassa

Tentena oli meille pitkään kysymysmerkki: yövymmekö siellä lainkaan matkalla Ampanaan, kaikki kun riippui bussiaikatauluista. Onneksi päätimme tehdä välipysähdyksen tähän Poso-järven rannalla sijaitsevaan kaupunkiin. Victory-hotelli oli maineensa ansainnut, omistaja oli erittäin ystävällinen ja kaikki järjestelyt sujuivat mainiosti. Vuokrasimme mopon päiväksi ja kävimme vesiputouksilla ja järven rannalla. Saimme myös nauttia kunnolla sadekauden alkamisesta.

Toraja

Toraja-maan Rantepao oli kulttuuripitoinen kohde. Kävimme asiaankuuluvasti hautajaisseremoniassa, sitä ennen kauhistelemassa luolahautoja ja pääkalloja sekä vauvojen hautapuita.

PELNI

PELNI on Indonesian valtion pyörittämä laivayhtiö, jolla on melko laaja reitistö ympäri Indonesiaa. Koska liikkumiseen menee suhteellisen paljon rahaa (kaikkeen muuhun verrattuna), on tällainen edullinen vaihtoehto tervetullut. Päästäksemme Labuan Bajoon otimme kaksi PELNIä: *Banda-Ambon *Makassar-Bima-Labuan Bajo